Ilmalämpöpumpun ja sähköpattereiden yhteiskäyttö on monelle suomalaiselle kotitaloudelle ajankohtainen kysymys. Yleensä patterit kannattaa pitää päällä, mutta matalammalla lämpötilalla kuin ilman lämpöpumppua. Optimaalinen asetus riippuu talon koosta, eristyksen laadusta ja pohjaratkaisusta. Oikein säädettyinä nämä kaksi lämmitysjärjestelmää täydentävät toisiaan erinomaisesti, mikä näkyy lämmityskustannusten alenemisena ja parempana asuinmukavuutena.
Pitääkö patterit olla päällä, jos on ilmalämpöpumppu?
Ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen moni pohtii pattereiden roolia kodin lämmityksessä. Useimmissa tapauksissa patterit kannattaa pitää päällä, mutta niiden termostaatit voidaan säätää 2-4 astetta matalammalle kuin ilmalämpöpumpun tavoitelämpötila. Näin ilmalämpöpumppu toimii pääasiallisena lämmönlähteenä, ja patterit aktivoituvat vain tarvittaessa.
Tämä yhteiskäyttö on järkevää erityisesti talvella, kun ulkolämpötila laskee alle -15 asteen. Tällöin ilmalämpöpumpun hyötysuhde heikkenee, ja lisälämmitys pattereiden avulla varmistaa riittävän lämmön koko asuntoon. Myös monissa kodeissa, joissa on useita huoneita tai kaksi kerrosta, pelkkä ilmalämpöpumppu ei välttämättä riitä tasaisen lämpötilan ylläpitämiseen.
Huomionarvoisia tekijöitä ovat myös talon eristyksen laatu, ikkunoiden määrä ja kunto sekä ilmanvaihdon tyyppi. Hyvin eristetyissä uudemmissa taloissa ilmalämpöpumppu riittää pidempään ainoaksi lämmönlähteeksi kuin vanhemmissa, heikommin eristetyissä rakennuksissa.
Miten ilmalämpöpumppu ja patterit kannattaa säätää talvella?
Talvikaudella lämmitysjärjestelmien oikeat säädöt ovat avainasemassa sekä energiankulutuksen että asuinmukavuuden kannalta. Ilmalämpöpumppu kannattaa asettaa 20-22 asteen lämpötilaan, ja pattereiden termostaatit 17-19 asteeseen. Tällä tavoin ilmalämpöpumppu hoitaa peruslämmityksen, ja patterit kytkeytyvät päälle vain kun lämpötila uhkaa laskea liian alas.
Kovilla pakkasilla, kun lämpötila laskee alle -20 asteen, voit nostaa pattereiden termostaatteja muutamalla asteella. Tämä ehkäisee ilmalämpöpumpun ylikuormittumista ja varmistaa riittävän lämpötilan myös etäisemmissä huoneissa. Ilmalämpöpumpun ilmanohjaimet kannattaa suunnata alaspäin, jotta lämmin ilma leviää tehokkaasti koko huonetilaan.
Energiatehokkuuden kannalta on myös tärkeää, että ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö pidetään puhtaana lumesta ja jäästä. Me Aavasaksan Sähköllä suosittelemme säännöllistä huoltoa ilmalämpöpumpulle vähintään kerran vuodessa, mikä varmistaa laitteen optimaalisen toiminnan ja pitkän käyttöiän.
Pattereiden termostaatit kannattaa tarkistaa ja kalibroida ennen lämmityskauden alkua. Vanhat termostaatit saattavat näyttää väärää lämpötilaa, mikä johtaa turhaan energiankulutukseen.
Voiko ilmalämpöpumpulla korvata patterit kokonaan?
Ilmalämpöpumpun mahdollisuus toimia ainoana lämmönlähteenä riippuu useista tekijöistä. Kompaktissa, hyvin eristetyissä nykyaikaisissa taloissa, joissa on avoin pohjaratkaisu, yksi ilmalämpöpumppu voi hyvinkin riittää koko asunnon lämmittämiseen. Sen sijaan suuremmissa, sokkeloisissa tai kaksikerroksisissa taloissa pelkkä ilmalämpöpumppu harvoin riittää.
Talon koko on merkittävä tekijä. Yleisesti ottaen yhdellä sisäyksiköllä varustettu ilmalämpöpumppu lämmittää tehokkaasti noin 30-80 m² alueen, riippuen laitteen tehosta ja asunnon pohjaratkaisusta. Yli 100 m² asunnoissa tarvitaan usein joko useampi ilmalämpöpumppu tai pattereiden tukea riittävän lämmityksen varmistamiseksi.
Eristyksen merkitys korostuu erityisesti vanhemmissa taloissa. Huonosti eristetyssä talossa lämpöhäviö on suurempi, jolloin pelkän ilmalämpöpumpun kapasiteetti ei välttämättä riitä kylmimpinä kuukausina. Ilmalämpöpumpun teho laskee ulkolämpötilan mukana, joten mitä paremmin talo on eristetty, sitä paremmin ilmalämpöpumppu selviää ainoana lämmönlähteenä.
Pohjaratkaisu vaikuttaa myös merkittävästi: avoimessa tilassa lämmin ilma pääsee kiertämään vapaasti, kun taas suljetut huoneet jäävät helposti viileämmiksi. Tornion ja Meri-Lapin olosuhteissa, missä pakkanen voi olla kovaa, suosittelemme useimmissa tapauksissa ilmalämpöpumpun ja pattereiden yhteiskäyttöä.
Kuinka paljon säästää, kun käyttää ilmalämpöpumppua pattereiden sijaan?
Ilmalämpöpumpun käyttö pääasiallisena lämmönlähteenä voi tuoda merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksiin. Tyypillisessä suomalaisessa omakotitalossa ilmalämpöpumpulla voidaan säästää 30-50% lämmityskuluissa verrattuna pelkkään sähköpatterilämmitykseen.
Esimerkiksi 120 m² omakotitalossa, jossa vuotuiset lämmityskustannukset pelkillä sähköpattereilla olisivat noin 2500 euroa, voidaan ilmalämpöpumpulla säästää 750-1250 euroa vuodessa. Säästö perustuu ilmalämpöpumpun korkeaan hyötysuhteeseen, joka ilmaistaan COP-arvona (Coefficient Of Performance).
Nykyaikaiset ilmalämpöpumput kuten Mitsubishi ja Toshiba -mallit, joita meiltä on saatavilla, yltävät optimiolosuhteissa jopa COP 5 -arvoon. Tämä tarkoittaa, että jokaista käytettyä kilowattituntia kohden laite tuottaa 5 kWh lämpöenergiaa. Vertailun vuoksi sähköpatteri tuottaa aina maksimissaan 1 kWh lämpöenergiaa yhtä käytettyä sähkö-kWh:a kohden.
Energiansäästö vaihtelee vuodenajan mukaan. Syksyllä ja keväällä, kun ulkolämpötila on -5°C ja +10°C välillä, ilmalämpöpumppu toimii erittäin tehokkaasti. Kovilla pakkasilla hyötysuhde laskee, mutta pysyy silti parempana kuin suoralla sähkölämmityksellä.
Miten ilmalämpöpumpun takkatoiminto vaikuttaa pattereiden käyttöön?
Monissa nykyaikaisissa ilmalämpöpumpuissa oleva takkatoiminto on erinomainen lisäominaisuus, joka tehostaa lämmön jakautumista asunnossa. Takkatoiminnon avulla ilmalämpöpumppu kierrättää takasta tai muusta pistemäisestä lämmönlähteestä syntyvää lämpöä tasaisesti ympäri asuntoa.
Kun takkatoiminto on päällä, ilmalämpöpumpun puhallin jatkaa toimintaansa, vaikka asetettu lämpötila olisi jo saavutettu. Tämä vähentää merkittävästi pattereiden tarvetta, sillä lämpö jakautuu tehokkaammin myös niihin huoneisiin, jotka ovat kauempana takasta.
Käytännössä takkatoimintoa kannattaa hyödyntää aina, kun tulisijaa käytetään. Parhaan hyödyn saat, kun asetat ilmalämpöpumpun puhaltimen keskinopeudelle ja suuntaat ilmanohjaimet niin, että lämmin ilma leviää tehokkaasti koko asuntoon. Pattereiden termostaatit voit säätää tällöin tavallista matalammalle, koska takan tuottama lämpö korvaa niiden tarvetta.
Takkatoiminnon optimaalinen käyttö voi myös pidentää takan lämmön hyödyntämisaikaa. Normaalisti takka lämmittää tehokkaasti vain lähiympäristöään, mutta ilmalämpöpumpun avulla lämpö saadaan hyödynnettyä paremmin koko asunnossa, mikä puolestaan vähentää sekä ilmalämpöpumpun että pattereiden energiankulutusta.
Ilmalämpöpumpun ja pattereiden tehokas yhteiskäyttö – näin optimoit lämmityksen
Ilmalämpöpumpun ja pattereiden järkevällä yhteiskäytöllä voit maksimoida lämmitysjärjestelmäsi tehokkuuden ja minimoida kustannukset. Perusperiaate on käyttää ilmalämpöpumppua ensisijaisena lämmönlähteenä ja pattereita tukijärjestelmänä erityisesti kylmimpinä aikoina ja alueilla, joihin ilmalämpöpumpun lämpö ei tehokkaasti yllä.
Kesäaikana patterit kannattaa sulkea kokonaan. Syksyllä ja keväällä ilmalämpöpumppu hoitaa lämmityksen useimmissa tapauksissa itsenäisesti, mutta patterit voi asettaa matalalle (16-17°C) varalämmönlähteeksi. Talvella ilmalämpöpumppu säädetään halutulle asuinlämpötilalle (20-22°C) ja patterit muutamaa astetta matalammalle.
Jos kodissasi on useita huoneita, voit säätää jokaisen huoneen patterit erikseen. Vähemmän käytetyissä huoneissa riittää 17-18°C, kun taas enemmän käytetyissä huoneissa voit pitää korkeampaa lämpötilaa. Ilmalämpöpumpun sijoitushuoneessa patterin voi usein säätää hyvinkin alas tai jopa sulkea kokonaan.
Aavasaksan Sähkö tarjoaa asiantuntijapalveluna ilmalämpöpumppujen asennuksia ja huoltoja Tornion ja Meri-Lapin alueella. Kokeneet asentajamme auttavat sinua valitsemaan sopivan ilmalämpöpumpun ja optimoimaan sen käytön yhdessä olemassa olevan lämmitysjärjestelmäsi kanssa. Oikein valittu ja asennettu ilmalämpöpumppu voi tuoda merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksiin ja parantaa asumismukavuutta ympäri vuoden.